Jukka KärkkäinenSuomen Lions-liiton varapuheenjohtajaehdokas
Jaa

Juhlajumppaa

(Sunnuntai 18.11.2012) Onpas ollut tapahtumarikas viikonloppu! Lauantaina oli uusimuotoisen kuvernöörineuvoston kokouksen info-osuus ja seminaari. Uusi järjestely on herättänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan.

 

Tämänkertainen KVN oli luonteeltaan hyvin pitkälti ”työkokous”. Tilinpäätöksen esittely, toimintakertomus, pari sanamuotojen tarkistusta säännöissä ja varapuheenjohtaja Asko Merilä esitteli toimintasuunnitelman pääpiirteet tulevalle kaudelle.

 

Aiheet eivät suuria tunteita herättäneet, joten kokous sujui naama näkkärillä.

 

Seminaariosuudella kuultiin hyviä esityksiä liittyen meidän nuorisoon kohdistuvista aktiviteeteista. Nyt alkoi myös yleisöä kiinnostaa, jolloin saatiin kantaa ottavia puheenvuoroja mielestäni rakentavassa hengessä.

 

Iltapäivällä oli toisessa salissa kansainvälisen säätiömme LCIF:n puheenjohtajan IPIP Wing Kun Tamin tapaaminen ja keskustelutilaisuus.

 

Siellä käytiin läpi Sri Lankan silmäsairaalahanketta, Näkövammaisten keskusliiton Iiris-keskuksen oppimiskeskushanketta, joka on meidän piirimme projekti. Myös Lions Quest ja Leo-toiminta olivat esillä. Näitä aiheita en valitettavasti päässyt kuuntelemaan.

 

Illaksi ajoimme kotiin, koska olimme vastaanottaneet kutsun osallistua LC Helsinki / Kontulan 45-vuotis charterjuhlaan Santahaminan upseerikerholla. Tämäkin on osa Lions-toimintaa. On myös aika juhlia.

 

Todella hauskan illan kontulalaiset olivatkin luoneet. Aivan mahtava jumppaesitys, oikea Elvis oli paikalla huippubändin kanssa ja jalalla saatiin laittaa koreasti. Sain myös kunnian lyödä ensimmäisen Lions-ritarini. Myös Melvin Jones-fellow – lista päämajan seinällä sai uuden rivin.

 

Kiitos klubille illasta ja sen ensimmäisestä  45-vuotisjaksosta.

 

Aina välillä tulee mieleen, että pitää viestittää hyvin yleisöä ja miksei omaakin väkeä siitä, että tällaiset viikonloput me maksamme täysin omasta kukkarostamme. Missään tapauksessa ei saa ihmisille tulla väärää käsitystä rahankäytöstä.

 

Sunnuntaiaamuna olikin sitten vuoro rientää Iiris-keskukseen Itäkeskukseen. Siellä saimme vastaanottaa IPIP Wing Kun Tamin seurueineen ja esitellä huippuosaamista Suomessa, näkövammaisten kuntoutusta ja apuvälineitä vauvasta vaariin. Vastasyntyneen sokean lapsen kuntoutusohjelma on aivan ainutlaatuinen koko maailmassa.

 

Saimme kuulla keskuksen toiminnasta, haasteista nyt ja tulevaisuudessa sekä meidän osuudestamme niin jo toteutuneen kuntoutuspihan kuin nyt toteutettavan oppimiskeskuksenkin osalta.

 

Tam antoi suuren arvon niin Iiris-keskuksellekin kuin meidän ponnisteluillemmekin ja toi kauan odotetun viestin: saamme LCIF:ltä 27.000 dollaria eli 20.000 euroa oman 20.000 euron lisäksi lahjoitettavaksi Iiris-keskukselle rakennettavan oppimiskeskuksen rahoitukseen, upeaa!!!

 

Vierailun jälkeen lähdimme kipin kapin työpaikallemme vaihtamaan virka-asut rymyvaatteisiin, sillä olimme sopineet pienen porukan kanssa menevämme hakemaan muutaman keskitasoa haastavamman geokätkön.

 

Pääsin näin ollen neljän puun latvaan huojumaan ja konttaamaan yhden sillan I-palkin alasakaran päälle 100 metrin matkan. Posket punoittaen saavuimme kotiin, jolloin pääsin takaisin leijonatyön pariin.

 

Nyt valmistelemaan uutta rekrytointikampanjaa piirimme alueella. Toivottavasti tästä kuullaan vielä!