Jukka KärkkäinenSuomen Lions-liiton varapuheenjohtajaehdokas
Jaa

Hulluuden täyttymys

Viimeinen kunta. Jippiii!!

(Lauantai 29.12.2012) Joulu on sitten takana. Hyvä joulu. Kaikki lapset tulivat käymään aattona ja kaksi jäi yöksikin. Aattoaamuna kävivät Lean veljet perheineen riisipuurolla, jonka jälkeen kävimme Lean kanssa katsomassa äitiäni Kannelkodissa.

 

Tapaninpäivänä tulivat siskoni miehensä kanssa kahville. Kaikkien läheisimmät ihmiset tapasimme, joten jäi hyvä mieli.

 

Töiden merkeissä meni torstaipäivä. Suurimmalta osin se täyttyi pitkien pyhien aikana sattuneista havereista ja muista akuuttiongelmista. Olemme jo useampana vuonna toteuttaneet pitkien pyhien jälkeisen aloituksen tällaisella ”päivystysvastaanotolla” ja hyvin tuntuu toimivan.

 

Perjantaina huomasimme, että meille aukenee toteuttaa hulluuden täyttymys. Pari kuukautta sitten Sottungan kuntaan Ahvenanmaalle julkaistiin sen ensimmäiset kätköt, jolloin jokaisessa nykyisessä Suomen kunnassa on ainakin yksi kätkö.

 

Kaikki muut kunnat olimme jo käyneet, vain tämä Sottunga puuttui. Vuodenvaihteen kuntaliitokset muuttavat jälleen kuntakarttaa, joten intresseissä oli käydä tänä vuonna siellä.

 

Kustavista lähdimme yhteysaluksilla kohti Maarianhaminaa, josta oli tarkoitus hakea yöpaikka. Talvinen saaristo on valkeudessaan hieno sekin. Jäätä oli lahdenpohjissa ja saarten väleissä, mutta avovesillä ei. Kaksi merikotkaakin bongattiin.

 

Sottunga.Lauantaina sitten ajettiin pikkulaivaan ja suunnattiin kohti Sottungaa. Sinne päästyämme näimme heti massiiviset rakennustyöt venesatamassa. Sen välittömässä läheisyydessä on kirkko, jonka tapulin vieressä kätkön piti olla. Vaan ei ollut, porari oli töissään valmistelemassa tien laajennuksen räjäytystyötä. Kalliolla piti olla kataja, jossa kätkö. Ei katajaa, ei kätköä.

 

Nyt alkoi hiipiä pelko puseroon, viimeinen mahdollisuus on saaren toinen kätkö. Mikrokokoinen purkki metsässä. Olimme ostaneet Spar Centeristä kahden euron työkalun. Lapion, jonka näköisellä pappi laskee hiekkaa arkun päälle, mutta ilman vartta. Metsään siis. Lopulta lapiota ei tarvittu, kätkö löytyi ilmankin, jippii!

 

Illaksi menemme takaisin Maarianhaminaan ja yölaivalla aamuksi kotiin.

Saarista. 




Kommentit

31.12.2012 klo 21:49:55
Tapio Patrakka kirjoittaa

Hienoa että löysitte kaikki kätköt. Tuntuu mukavalta. Kohti uusia haasteita ja oiken Hyvää Uutta Vuotta 2013.



30.12.2012 klo 11:53:40
kirjoittaa

Geokätkentä kiinnostaisi minuakin. Täytyypä ottaa selvää, miten lajissa pääsee alkuun. Minulta nimittäin revähti juuri tenniskäsi ja jotain muuta mielekästä urheilutoimintaa pitäisi löytyä tilalle. Ensin kuitenkin teen piipahduksen Thaimaan aurinkoon.
Hyvää Uutta Vuotta teille molemmille! Tavataan kokouksissa, Raija Lehtinen/Malmittaret, lpj



29.12.2012 klo 23:45:03
Tuomo Holopainen kirjoittaa

Ainakin otsikon mukaista hommaa! ;-))

Kaikesta huolimatta toivomme Teille, Jukka ja Lea, Onnellista Uutta Vuotta. Lisäksi toivon, että lisää kätköjä rakennellaan eri puolille Suomea. Olen varma, että löydätte jokaisen, ellei sitten joku tollo ole kätköä poistanut. Kautenne on tasan tarkkaan puolessa välissä. Kevättä kohti mentäessä alkaa kalenterinne olla hiukan väljempi, mutta vielä on paljon tekemistä.

Kaikkea hyvää teille.

Parhain terveisin Tuomo