Jukka KärkkäinenSuomen Lions-liiton varapuheenjohtajaehdokas
Jaa

Elämän pieniä onnenhetkiä

Susheja.

(Sunnuntai 6.1.2013) Näin se vuosi on vaihtunut. Montakohan kertaa taas kirjoittaa vanhan vuosiluvun, ennen kun alkaa oppia uuden. Yleisesti ottaen vuoden kuluvat yhä vinhempaa vauhtia, mutta nyt taitaa tulla ennätys. Kauden alusta on jo kulunut kuusi kuukautta, aivan uskomatonta. Tehollista aikaa toimia tämän kauden eteen on enää muutama kuukausi.

 

Tämän vuoden työtkin ehdittiin jo aloittaa viime viikolla. KELA muutti jälleen korvausjärjestelmäänsä. Onneksi korvausten taso säilyi, ja se tuotti luonnollisesti päivityksen potilastietojärjestelmääni.

 

Kävin ajamassa päivityksen viime vuoden viimeisenä päivänä ja kaikki näytti menevän ilman takkuiluja. Ensimmäisen potilaan laskun kohdalla ohjelma sitten antoi virheilmoituksen ja meni jumiin. Luonnollisesti käyttäjätuki oli varattu koko päivän.

 

Laskuja ei näin ollen kirjoitettu, kunnes neljän jälkeen sain yhteyden tukeen. Kaksi päivitysajoa tehtiin saatujen ohjeiden mukaan ja HEUREKA – kaikki toimii jälleen.

 

Loppuviikko ja viikonloppu on mennyt kirjoitellessa artikkeleita leijonajulkaisuihin ja puheen laadinnassa Melvin Jones –juhlalounaalle. Puhelinneuvotteluja tuli pidettyä puolenkymmentä ja sähköpostien lukumäärää en ole laskenut. Leijonamieli pysyy näin virkeänä.

 

Kiikun-kaakun.Viikonloppuun on mahtunut muutakin puuhastelua kuin leijonatöitä.

 

Perjantaina sain houkuteltua kaikki lapset kotiin tekemään ja syömään susheja, suuria herkkujamme. Tämä kuuluu sarjaan ” Elämän pieniä onnenhetkiä”.

 

Lauantaina kävimme ratkomassa mielenkiintoisen kuuden pisteen geokätkön. Pääsimme roikkumaan köysien varassa, punnitsemaan uistinta kaupan hedelmävaa’assa, tulkitsemaan sokeainkirjoitusta, avaamaan numerolukkoa ja ryömimään ison kiven alle.

 

Lisäksi tänään pitkästä aikaa pidimme bänditreenit.

 

Ison kiven juureen.